Teollisuuden työttömyyskassa aloittaa toimintansa 1.1.2018

Puualojen työttömyyskassa, Teollisuusalojen työttömyyskassa ja Metallityöväen Työttömyyskassa sulautuvat Teollisuuden työttömyyskassaksi vuodenvaihteessa. Fuusiovalmistelut ovat täydessä käynnissä parhaillaan, ja käytännön järjestelyt jatkuvat vielä alkuvuonna 2018.

Kassafuusion taustaa

Teollisuuden alan työttömyyskassojen sulautumisen taustalla on alan liittojen, Puuliiton, TEAMin ja Metallityöväen Liiton yhdistyminen Teollisuusliitoksi. Liittojen yhdistymisellä tavoitellaan entistä vahvempaa edunvalvonta-asemaa ja parempaa palvelua liiton jäsenille. Myös työttömyyskassojen sulautumisen taustalla on tavoite taloudellisesti vahvasta työttömyyskassasta. Uusi kassa tarjoaa jäsenilleen kilpailukykyiset ja kehittyvät palvelut sekä nopean maksatuksen.

Asiakaspalvelu Teollisuuden työttömyyskassassa

Työttömyyskassan jäsenyys ja etuuksien maksatus jatkuvat fuusiosta huolimatta ennallaan, eikä kassojen sulautuminen aiheuta kassojen jäsenille muita toimenpiteitä, kuin yhteystietojen muutoksen nykyisille Puun ja Teollisuusalojen kassan jäsenille. Työttömyyskassan keskustoimisto sijaitsee vuodenvaihteen jälkeen Helsingissä Hakaniemessä, Metallityöväen Työttömyyskassan entisessä osoitteessa.

Teollisuuden työttömyyskassa palvelee myös ympäri Suomea Teollisuusliiton aluetoimistoissa, joissa on kassan henkilökohtainen asiakaspalvelu. Muissa toimipisteissä ei ole henkilökohtaista asiakaspalvelua.

Vuodenvaihteessa asiakaspalvelussa on sulautumisesta johtuva katkos 22.12.2017-1.1.2018. Tänä aikana kassoissa ei ole asiakaspalvelua eikä sähköinen asiointi ole käytössä. Tarkempia tietoja maksatuksen aikatauluista löytyy työttömyyskassojen kotisivuilta loppuvuoden aikana. Uuden työttömyyskassan kotisivut aukeavat vuodenvaihteessa, siihen saakka ajankohtaisin tieto löytyy sulautuvien kassojen sivuilta.

Teollisuuden työttömyyskassa lukuina

Teollisuuden työttömyyskassa on jäsenmäärältään Suomen neljänneksi suurin työttömyyskassa vuoden 2016 lukujen perusteella ja suurin teollisuuden alojen työttömyyskassa.

Etuuksien maksajana Teollisuuden työttömyyskassa on kuitenkin toiseksi suurin. Tänä vuonna Teollisuuden kassojen maksamien etuuksien yhteissumma on työllisyystilanteen parannuttua jäämässä huomattavasti pienemmäksi kuin vuonna 2016.

Kaikkien kassojen kuukausittainen ansiopäivärahan saajien määrä on laskenut vuoden 2017 aikana, Metallissa saajamäärässä on tapahtunut huomattava pudotus. Syksyn aikana kassoissa on ollut kuukausittain yhteensä vajaa 14 000 saajaa.

Hallitus hakee säästöä työttömyysetuuksista aktiivimallilla

Hallitus hakee säästöä työttömyysetuuksista aktiivimallilla

Hallitus on antanut eduskunnalle budjettiesityksen ensi vuodelle. Työttömyysturvamenojen arvioidaan kokonaisuudessaan laskevan työttömyysasteen alentuessa, joten työttömyysturvan määrärahat laskevat. Budjettiesityksen yhteydessä hallitus esittää työttömyysturvalakiin muutoksia, joiden säästöt sen sijaan jäävät melko pieniksi.

Aktiivimalli työttömyysturvaan

Aktiivimallilla pyritään lisäämään työllisyyttä ja lyhentämään työttömyyden kestoa. Aktiivimallissa työttömyyden alun omavastuuaika lyhenisi takaisin viiteen päivään nykyisestä seitsemästä päivästä. Työttömyysajalla aktiivisuutta tarkasteltaisiin kolmen kuukauden eli 65 etuuden maksupäivän jaksoissa. Työttömyysetuutta leikattaisiin 4,65 prosenttia eli noin yhden kuukausittaisen maksupäivän verran seuraavalla jaksolla, jos hakija ei ole ollut aktiivinen.

Aktiivisuutta olisivat mallin mukaan työllistyminen työssäoloehdon täyttäväksi viikoksi tai 18 tunniksi tarkastelujakson aikana. Myös yritystoiminta tai työllistymistä edistävät palvelut täyttäisivät aktiivisuusedellytystä.

Hallitus arvioi mallin säästävän työttömyysturvamenoja 9,5, miljoonalla eurolla vuonna 2018.

Lisärahoitusta yrittäjyyteen, opiskeluun ja palkkatukeen

Yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana halutaan helpottaa, samoin kuin lyhytkestoisten opintojen suorittamista työttömyysaikana. Tähän tarkoitukseen hallituksen aikomus on sijoittaa 13,5 miljoonaa euroa vuoden 2018 aikana. Lisäksi palkkatukimäärärahaa lisättäisiin 14,1 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote aktiivimallista

Valtioneuvoston tiedote talousarvioesityksestä

Hallituksen budjettiriihessä käsittelyssä opinnot työttömyysturvalla ja aktiivimalli

Hallituksen budjettiriihen yhteydessä julkistetussa budjettiesityksessä on työttömyysturvan kannalta myönteisiä uutisia, vaikka työttömyysturvan aktiivimalli eteneekin. Työttömien mahdollisuutta opiskella työttömyysturvalla helpotettaisiin. Opiskella voisi alle kuuden kuukauden mittaisia opintoja ilman TE-toimiston tarveharkintaa. Tällä hetkellä TE-toimisto arvioi, edistävätkö omaehtoiset opinnot työllistymistä ja voidaanko niitä tukea työttömyysturvalla.

Opintojen lisäksi myös yritystoiminnan aloittaminen työttömyyden aikana helpottuisi. Yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän kuukauden aikana yritystoiminnan alusta alkaen.

Työttömyysturvan aktiivimalli etenee edelleen hallituksen budjettiesityksessä. Aktiivimalliin liittyen työvoimapalveluihin esitetään lisärahoitusta, joka käytettäisiin esimerkiksi määräaikaishaastattelujen rahoittamiseen.

Nuorisotyöttömyyden hoitoon ja palkkatuen tarjontaan alle 30-vuotiaille olisi esityksessä myös tulossa lisärahoitusta.

Hallituksen sopima budjettiesitys annetaan eduskunnalle yleisistunnossa 19.9.

Valtioneuvoston tiedote budjettiesityksestä

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus kassan blogissa

Työttömyyskassa seuraa hallituksen budjettivalmistelua työllisyyshankkeiden osalta

Valtiovarainministeriö ehdottaa budjettiin lisärahoitusta työllisyyttä edistäviin toimiin. Ensi vuoden alussa voimaan tulossa oleva työttömyysturvan aktiivimalli ja siihen liittyvä muu työvoimapalvelujen kehittäminen saisivat lisärahoitusta 25 miljoonaa euroa. Tällä summalla rahoitettaisiin esimerkiksi kolmen kuukauden välein tehtäviä haastatteluja. Muuten aktiivimallin tarkoituksena on leikata valtion työttömyysturvamenoja etuuden tasoa laskemalla, jos hakija ei ole ollut työssä tai koulutuksessa.

Palkkatukea uudistetaan yhdistämällä aiemmin käytössä olleet nuorten palkkatukikortti ja yli 30-vuotiaille suunnattu kortti yhdeksi palkkatukikortiksi. Nuorten Ohjaamo-toimintaan olisi tulossa lisäksi 5 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Lounais-Suomessa puolestaan tuetaan positiivista rakennemuutosta tukemalla yliopistoja 3 miljoonalla eurolla.

Budjettiehdotuksessa odotetaan työttömyysturvamenojen laskevan 133 miljoonalla eurolla työllisyystilanteen parannuttua. Valtiovarainministeriön mukaan työllisten määrä on kehittynyt hyvin, mutta samaan aikaan työttömien määrä on myös pysynyt edelleen noin yhdeksässä prosentissa.

Hallitus käsittelee valtiovarainministeriön ehdotusta budjettiriihessään 30.-31.8., jonka jälkeen julkaistaan varsinainen hallituksen esitys 19.9.

Valtiovarainministeriön tiedote budjettiehdotuksesta

Aktiivimallista tarkemmin työttömyyskassan blogissa

Päivärahan saajien määrä painui touko-kesäkuussa reilusti alle 10 000

Työttömyyskassa maksoi kesäkuussa päivärahaa 8 311 jäsenelleen. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna saajia oli 3 563 vähemmän. Kassan jäsenistä ansiopäivärahaa maksettiin 7,9 prosentille ja vuosi sitten 10,7 prosentille.

Saajien määrä laski jo vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodenvaihteessa saajien määrä yleensä nousee jonkin verran, mutta vuodenvaihteessa 2016-2017 nousu jäi pieneksi, ja sen jälkeen saajamäärä on laskenut reippaasti koko alkuvuoden. Samaan aikaan lomautettujen osuus saajista on pienentynyt 30 prosentista alle 20 prosenttiin.

Työttömyyskassa tilastoi ja seuraa niiden jäsentensä määrää, joille maksetaan ansiopäivärahaa. Kassan luvuissa eivät ole mukana ne jäsenet, jotka ovat saaneet ansiopäivärahaa enimmäisajan ja saavat Kelan maksamaa etuutta työttömyyden ajalta. Vuoden 2016 aikana noin viisi prosenttia jäsenistä ilmoitti olevansa Kelan työttömyysetuudella. Näiden jäsenten määrä oli vuoden 2016 aikana laskusuunnassa.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen perusteella yli vuoden työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut vuoteen 2016 verrattuna 15 prosentilla. Edelleen yli vuoden työttömänä olleita on kuitenkin yli 100 000.

Metalliteollisuuden työllisten määrä on laskenut viime vuosina. Vuoden 2008 jälkeen metallialan työpaikoista on kadonnut noin viidennes. Metallialalla työllistyneitä on siis siirtynyt kokonaan muille aloille, osan ollessa työttömiä. Tilastojen perusteella näyttää myös siltä, että eläköityneitten tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. Osa työttömyyden laskusta johtunee siis siirtymisestä muille aloille. (Metalliteollisuuden toimialakatsaus, syksy 2016).

Työttömien määrän väheneminen johtuu osaltaan myös metalliteollisuuden hieman aiempaa paremmista näkymistä; teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto ja tilaukset ovat olleet noususuunnassa, samoin kuin rekrytoinnit alkuvuoden aikana, arvioi Teknologiateollisuus (Teknologiateollisuuden tilauskanta elpymässä, 2.5.2017). Tämä näkyy myös lomautusmäärien ja lomautettujen osuuden laskussa.

Tilastotietoja-sivuilta löydät lisää tietoa kassan maksamista päivärahoista ja saajien määristä.

Hallituksen uusin työttömyysturvaesitys toisi lisää ohjausta aktiiviseen työnhakuun

Hallituksen puoliväliriihessä esitellyn aktiivimallin lisäksi työttömyysturvaan valmistellaan muitakin työttömiä työnhakijoita aktivoivia muutoksia.

Aktiivimallissa työnhakijan aktiivisuutta, joko työntekoa tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumista seurattaisiin 65 päivän jaksoissa. Ellei tarkastelujaksolla olisi aktiivinen, työttömyysturvaan tulisi seuraavalle 65 maksupäivälle 4,65 prosentin leikkaus.

Työttömyysetuuden maksamisen edellytyksenä voi jatkossa olla myös aktiivinen työnhaku ja siitä raportoiminen 12 viikon jaksoissa. Aktiivista työn hakemista olisi vähintään yhden työpaikan hakeminen viikossa, ja sen laiminlyönnistä seuraisi 60 päivän korvaukseton jakso. Uutta mallia valmistellaan osana TE-toimistojen tehtävien siirtoa maakunnille. Muutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2019 alussa.

Työttömiä työnhakijoita pyritään aktivoimaan myös työnhakuun entistä laajemmalta alueelta. Vuoden 2017 alussa käyttöön otetun liikkuvuusavustuksen maksuedellytyksiä lavennettaisiin niin, että sitä voitaisiin maksaa myös osa-aikatyöhön, jossa työaika on alle 18 tuntia viikossa. Lisäksi liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös silloin, kun työsuhdetta edeltää rekrytointikokeiluun osallistuminen. Nämä muutokset voisivat tulla voimaan jo vuoden 2018 alussa.

Lue lisää aiheesta TEM:n uutisesta.

Hallituksen puoliväliriihessä päätöksiä työttömyysturvan leikkaamisesta

Hallitus on puoliväliriihessään päättänyt useista työllisyyteen ja työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista.

Hallitus hakee säästöjä työttömyysturvasta aktiivimallin avulla.

·         Aktiivimalli leikkaisi työttömyysturvasta lähes viisi prosenttia.

·         Työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään, mutta työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen.

·         Aktiivisuutta olisi työnteko tai osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin.

·         Myös työttömyysturvan seuraamusjärjestelmään valmistellaan muutoksia, joissa korostuu kannustaminen alueelliseen liikkuvuuteen ja aktiiviseen työnhakuun.

Työttömyysturvan leikkausten lisäksi hallitus on päättänyt myös muista selvityksistä ja uudistuksista, jotka vaikuttaisivat työttömyysturvaan.

·         Työttömyysturvan ja lyhytkestoisen työn, nollatuntisopimusten ja itsensä työllistämisen yhdistämistä selvitetään. Tällä hetkellä erilaisten työn tekemisen muotojen ja työttömyysturvan yhdistäminen on paikoin hankalaa ja epävarmaa, eikä kannusta työn vastaanottamiseen.

·         Hallitus haluaa edelleen parantaa työllisyyttä alueellista liikkuvuutta tukemalla. Vuoden 2017 alussa käyttöön otettua liikkuvuusavustusta laajennetaan koskemaan myös osa-aikatöitä ilman tuntirajaa sekä rekrytointikoulutuksia.

·         TE-toimistot saavat lisärahoitusta vuoden 2017 alussa voimaan tulleiden työttömien määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen. Samalla yksityisten palveluntarjoajien roolia TE-palveluissa lisätään.

·         Omaehtoisen koulutuksen käyttöä halutaan tehostaa, ja hallitus selvittää mahdollisuuksia luopua tarveharkinnasta joissakin tilanteissa.

SAK on ottanut kantaa puoliväliriihessä päätettyihin muutoksiin, mm. työttömyysturvan ja nollatuntisopimusten osalta, lue lisää täältä.

Työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen

Etuuksien maksut ja verotus vuodenvaihteessa

Ennakonpidätys ja verokortit vuodenvaihteessa

Tammikuussa ennakonpidätys toimitetaan vuoden 2016 joulukuun ennakonpidätystiedoilla, mutta korotettuna vähintään 25 prosenttiin. Verokertymät nollataan vuodenvaihteessa.

Työttömyyskassa saa pääsääntöisesti suoraan verottajalta uudet ennakonpidätystiedot 1.2.2017 alkaen, joten verottajan kotiin postittamaa palkkaa varten annettua verokorttia ei tarvitse toimittaa työttömyyskassalle. Muutosverokortti palkkaa tai etuutta varten sen sijaan täytyy toimittaa erikseen.

Etuuksien indeksitarkistus

Vuodenvaihteessa etuuksia tarkistetaan indeksillä. Ansiopäivärahan suuruus on sidottu peruspäivärahan suuruuteen, joka indeksitarkistuksen seurauksena laskee 0,85 prosenttia eli 32,40 euroon päivässä. Tästä syystä myös ansiopäivärahan taso laskee ensi vuoden alusta alkaen.

Indeksitarkistus koskee myös kaikkia jo maksussa olevia päivärahoja. Ilman korotettua ansio-osaa maksettavan ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä palkasta riippuen useimmalla noin 4-10 euroa. Lapsikorotukset laskevat enimmillään noin 1,70 euroa kuukaudessa. Korotetun ansio-osan taso laskee vuodenvaihteessa lakimuutoksesta johtuen enemmän.

Koska vuorottelukorvauksen suuruus lasketaan työttömyyspäivärahan suuruuden perusteella, indeksitarkistus vaikuttaa myös siihen.

Ansiopäivärahan maksu vuodenvaihteessa

Vuodenvaihteen arkipyhäpäivät aiheuttavat joitakin muutoksia ansiopäivärahan maksuaikatauluihin. Suosittelemme hakemusten toimittamista sähköisen asioinnin kautta, koska ne ovat kassan käytössä välittömästi lähettämisen jälkeen.

Jatkohakemukset, joissa on neljä kalenteriviikkoa työttömyys- tai lomautusaikaa, maksetaan alla olevan maksuaikataulun mukaisesti. Ensihakemuksiin ja jatkohakemuksiin, joissa on työssäoloaikaa tai muuta selvitystä vaativaa, ei voida vuodenvaihteessa taata tiettyä maksupäivää.

Neljän kalenteriviikon työttömyys- tai lomautusajan jatkohakemusten maksuaikataulu

Hakujakso

Maksupäivä

28.11.-25.12.2016

Jos hakemus saapuu kassalle keskiviikkoon 27.12.2016 klo 16.00 mennessä, päiväraha maksetaan perjantaina 30.12.2016. 28.12.2016 ja sen jälkeen saapuneet hakemukset maksetaan seuraavaan mahdolliseen maksupäivään, aikaisintaan 30.12.2016.

5.12.2016-1.1.2017

Jos hakemus saapuu kassalle tiistaihin 3.1.2017 klo 16.00 mennessä, päiväraha maksetaan torstaina 5.1.2016.

Tämän jälkeen saapuvat hakemukset maksetaan aikaisintaan maanantaina 9.1.2017.

Työttömyysturvaan merkittäviä muutoksia vuoden vaihtuessa

Työttömyysturvaan liittyviin lakeihin tulee vuodenvaihteessa merkittäviä muutoksia. Muutokset koskevat sekä työttömyysturvan maksatusta että TE-toimistojen työvoimapoliittisia käytäntöjä. Muutoksista ansiopäivärahan enimmäiskeston leikkaus ja omavastuuajan piteneminen koskettavat useimpia hakijoita.

Lisäksi myös jo maksussa oleviin etuuksiin vaikuttaa kansaneläkeindeksin leikkaus. Indeksileikkaus vaikuttaa ansiopäivärahan laskennan perusteena olevan perusosan määrään, joka laskee vuoden alusta 32,68 eurosta 32,40 euroon. Ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä palkasta riippuen useimmilla 4-10 euroa.Lapsikorotukset laskevat enimmillään noin 1,70 euroa kuukaudessa.

Korotetun ansio-osan indeksileikkauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön tulot ovat olleet ennen työttömyyttä. Korotetun ansio-osan määrään vaikuttaa lisäksi laskentaprosentteihin tuleva lainmuutos. Jos päivärahan perusteena oleva palkka on ollut 2 500 euroa, päiväraha korotetulla ansio-osalla laskee 54 euroa kuukaudessa.

Lue lisää työttömyysturvan muutoksista täältä.

Työttömyysturvaan muutoksia vuodenvaihteessa

Työttömyysturvaan on vuodenvaihteessa tulossa mittavia muutoksia. Osa hallituksen esittämistä työttömyysturvan tiukennuksista, esimerkiksi ansiopäivärahan keston leikkaus, on jo hyväksytty.

Alle kootut muutokset tulisivat voimaan 1.1.2017. Näiden lisäksi hallituksen suunnitelmissa on lisäuudistuksia, esimerkiksi ns. työttömyysturvan aktiivimalli, joka otettaisiin käyttöön loppuvuodesta 2017. Aktiivimallissa työttömyysturvaan tulisi porrastuksia työnhakijan aktiivisuuden mukaan.

Ansiopäivärahan keston leikkaus
Ansiopäivärahaa voidaan nykyisin maksaa enintään 500 päivän ajalta. Ansio-osan enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää silloin, kun henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria, joten täyden ansiopäivärahan enimmäiskesto on tällä hetkellä 400 tai 500 päivää.

Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaa maksetaan enintään 400 päivän ajalta. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää silloin, kun henkilöllä on enintään kolmen vuoden työhistoria. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet ansiopäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäiväraha enintään 500 päivän ajalta. Valtaosalla enimmäismaksuaika on siis jatkossa 400 päivää. Lakia sovelletaan, kun päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.


Omavastuuajan piteneminen
Työttömyyden alkaessa ja työssäoloehdon täyttyessä uudelleen asetettava omavastuuaika on nykyisin viiden päivän mittainen. Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee seitsemään päivään. Uusi pidempi omavastuuaika otetaan silloin, kun omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Korotusosat
20 vuoden työhistorian perusteella maksetaan nykyisin korkeampaa etuutta ensimmäisen 90 etuuspäivän ajalta. Lakimuutoksen myötä tämä korotusosa poistuisi. Pitkän työhistorian perusteella maksettavaa korotusosaa voidaan maksaa 30.6.2017 saakka. Oikeus korotusosaan voi syntyä vielä, jos työsuhde, jonka perusteella korotusosaa maksetaan, päättyy viimeistään 31.12.2016.

Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan edelleen korotusosaa. Tämän korotusosan taso kuitenkin pienenee. 1 000–3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla korotusosa pienenee 23 %. Korotusosa maksetaan uuden pienemmän määrän mukaisesti 1.1.2017 alkaen.

Lyhyen päätoimisen yritystoiminnan ajalta työttömyysetuutta

Lakimuutoksen myötä enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta maksettaisiin soviteltua päivärahaa, jossa on huomioitu yritystulon vaikutus. Aiemmin soviteltua päivärahaa on voitu maksaa vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta. Päätoiminen yritystoiminta on estänyt päivärahan maksamisen. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, kun lyhyt yritystoiminta on alkanut 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Liikkuvuusavustus

Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahan saajat tulisivat liikkuvuusavustuksen piiriin, aiemmin vastaavaa etuutta, matka-avustusta, on maksettu vain työmarkkinatukea saaville. Ansiopäivärahaa saavat ovat voineet saada harkinnanvaraista muuttokustannusten korvausta.

Ennen työsuhteen alkamista haettava liikkuvuusavustus korvaisi työttömälle matka- tai muuttokustannuksia silloin, kun työmatka päivässä on yhteensä yli kolme tuntia tai osa-aikatyön kohdalla yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustus olisi peruspäivärahan suuruinen ja sitä maksettaisiin työsuhteen kestosta riippuen enintään kahden kuukauden ajan. Työsuhteen olisi aina kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Ansiopäivärahan saajille liikkuvuusavustuksen maksaisi työttömyyskassa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaville Kela. Liikkuvuusavustusta on haettava ennen työsuhteen alkamista ja sitä voidaan vuodenvaihteessa maksaa 1.1.2017 tai sen jälkeen saapuneiden hakemusten perusteella.

Omaehtoiset opinnot

Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää maksettaisi omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskisi opintoja, jotka on aloitettu (ja joiden tukeminen on aloitettu) 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Omaehtoisten opintojen edellytykset väljenisivät hieman ja opintojen enimmäisaika pitenisi 48 kuukauteen silloin, kun kyse on perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.

Palkanalennus tuotannollisista ja taloudellisista syistä ei vaikuttaisi päivärahaan

Lakiin tulee pysyvästi voimaan vuosina 2010–2012 ja 2014–2015 määräaikaisena voimassa ollut säädös, jonka mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuttaisi päivärahan määrään. Lakimuutoksen myötä päiväraha laskettaisiin palkanalennusta edeltävän palkan mukaan.

Palkkatukityö

Nykyisin palkkatukityö kerryttää ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa koko kestollaan. Lakimuutoksen myötä vain 75 % palkkatukityöstä luettaisiin työssäoloehtoon. Täyttääkseen 26 viikon mittaisen työssäoloehdon henkilön olisi siis työskenneltävä palkkatukityössä vähintään 35 viikkoa. Tämä muutos koskisi niitä palkkatukijaksoja, jotka alkavat 1.1.2017 jälkeen.

Työssäoloehto kertyisi kuitenkin jatkossakin täytenä, jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella. Työllistämisvelvoite koskee 58 vuotta täyttäneitä, joiden päivärahan enimmäisaika on tullut täyteen.

Lisäksi palkkatuelle asetettaisiin enimmäismäärä, sen kestoa lyhennettäisiin ja sitä alettaisiin rahoittaa työttömyysmäärärahoista. Edellytyksiä muutettaisiin niin, että palkkatukea voitaisiin käyttää entistä paremmin pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen. Palkkatuen maksaisi jatkossakin TE-toimisto.

Työvoimapoliittisia muutoksia

Lakimuutoksen myötä TE-toimiston olisi järjestettävä työttömälle määräaikaishaastattelu viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ja tämän jälkeen aina kolmen kuukauden välein.

Väliaikaisen, vuosina 2017–2018 voimassa olevan lakimuutoksen myötä henkilö ja työnantaja voisivat rekrytointikokeilulla selvittää, sopiiko henkilö tiettyyn työhön.

Rekrytointikokeilu olisi vapaaehtoinen. Sillä ei olisi vähimmäiskestoa tai -laajuutta ja sen voisi lopettaa ilman seurauksia. Rekrytointikokeilu voisi enimmillään kestää yhden kuukauden.

Rekrytointikokeilun ajalta maksettaisiin työttömyysetuutta, ei kuitenkaan kulukorvausta tai korotettua päivärahaa.

Starttirahan edellytyksiä väljennettäisiin ja sitä alettaisiin rahoittaa työttömyysmäärärahoista. Starttirahan maksaisi jatkossakin TE-toimisto.

Työn vastaanottovelvollisuuden tiukentaminen

Työttömällä ei enää olisi kolmen kuukauden ammattitaitosuoja-ajan jälkeen pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työstä, vaikka työstä maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömänä ollessa maksettu työttömyysetuus.

Jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta, hänelle asetettaisiin 90 päivän korvaukseton määräaika (ns. karenssi) nykyisen 60 päivän korvauksettoman määräajan sijasta. Korvaukseton määräaika alkaisi vasta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä.

Oman auton käyttämistä työmatkoihin edellytettäisiin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Nykyisin edellytetään vain joukkoliikenteen käyttämistä. Oman auton hankkimista ei edellytettäisi.

Työssä olevia ohjattaisiin pysymään työssä poistamalla työttömyysturvalaista mahdollisuus erota työssäkäyntialueen ulkopuolella (80 kilometriä kotoa) olevasta työstä työttömyysetuutta menettämättä, jos kokoaikatyön työmatkoihin kuluu päivässä keskimäärin enintään kolme tuntia.

Työttömät velvoitettaisiin osallistumaan pääsääntöisesti kaikkiin heille tarjottuihin palveluihin, vaikka palvelusta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sen korvaavassa suunnitelmassa.

Katso lisää ministeriöiden tiedotteista:

TEM: Työttömyysturvalla kiinni työelämään ja yrittäjyyteen

TEM: Työn vastaanottamisvelvollisuutta tiukennetaan työttömyysjaksojen lyhentämiseksi

STM: Työttömyysturvalakiin muutoksia