Hallituksen uusin työttömyysturvaesitys toisi lisää ohjausta aktiiviseen työnhakuun

Hallituksen puoliväliriihessä esitellyn aktiivimallin lisäksi työttömyysturvaan valmistellaan muitakin työttömiä työnhakijoita aktivoivia muutoksia.

Aktiivimallissa työnhakijan aktiivisuutta, joko työntekoa tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumista seurattaisiin 65 päivän jaksoissa. Ellei tarkastelujaksolla olisi aktiivinen, työttömyysturvaan tulisi seuraavalle 65 maksupäivälle 4,65 prosentin leikkaus.

Työttömyysetuuden maksamisen edellytyksenä voi jatkossa olla myös aktiivinen työnhaku ja siitä raportoiminen 12 viikon jaksoissa. Aktiivista työn hakemista olisi vähintään yhden työpaikan hakeminen viikossa, ja sen laiminlyönnistä seuraisi 60 päivän korvaukseton jakso. Uutta mallia valmistellaan osana TE-toimistojen tehtävien siirtoa maakunnille. Muutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2019 alussa.

Työttömiä työnhakijoita pyritään aktivoimaan myös työnhakuun entistä laajemmalta alueelta. Vuoden 2017 alussa käyttöön otetun liikkuvuusavustuksen maksuedellytyksiä lavennettaisiin niin, että sitä voitaisiin maksaa myös osa-aikatyöhön, jossa työaika on alle 18 tuntia viikossa. Lisäksi liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös silloin, kun työsuhdetta edeltää rekrytointikokeiluun osallistuminen. Nämä muutokset voisivat tulla voimaan jo vuoden 2018 alussa.

Lue lisää aiheesta TEM:n uutisesta.

Hallituksen puoliväliriihessä päätöksiä työttömyysturvan leikkaamisesta

Hallitus on puoliväliriihessään päättänyt useista työllisyyteen ja työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista.

Hallitus hakee säästöjä työttömyysturvasta aktiivimallin avulla.

·         Aktiivimalli leikkaisi työttömyysturvasta lähes viisi prosenttia.

·         Työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään, mutta työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen.

·         Aktiivisuutta olisi työnteko tai osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin.

·         Myös työttömyysturvan seuraamusjärjestelmään valmistellaan muutoksia, joissa korostuu kannustaminen alueelliseen liikkuvuuteen ja aktiiviseen työnhakuun.

Työttömyysturvan leikkausten lisäksi hallitus on päättänyt myös muista selvityksistä ja uudistuksista, jotka vaikuttaisivat työttömyysturvaan.

·         Työttömyysturvan ja lyhytkestoisen työn, nollatuntisopimusten ja itsensä työllistämisen yhdistämistä selvitetään. Tällä hetkellä erilaisten työn tekemisen muotojen ja työttömyysturvan yhdistäminen on paikoin hankalaa ja epävarmaa, eikä kannusta työn vastaanottamiseen.

·         Hallitus haluaa edelleen parantaa työllisyyttä alueellista liikkuvuutta tukemalla. Vuoden 2017 alussa käyttöön otettua liikkuvuusavustusta laajennetaan koskemaan myös osa-aikatöitä ilman tuntirajaa sekä rekrytointikoulutuksia.

·         TE-toimistot saavat lisärahoitusta vuoden 2017 alussa voimaan tulleiden työttömien määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen. Samalla yksityisten palveluntarjoajien roolia TE-palveluissa lisätään.

·         Omaehtoisen koulutuksen käyttöä halutaan tehostaa, ja hallitus selvittää mahdollisuuksia luopua tarveharkinnasta joissakin tilanteissa.

SAK on ottanut kantaa puoliväliriihessä päätettyihin muutoksiin, mm. työttömyysturvan ja nollatuntisopimusten osalta, lue lisää täältä.

Työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen

Etuuksien maksut ja verotus vuodenvaihteessa

Ennakonpidätys ja verokortit vuodenvaihteessa

Tammikuussa ennakonpidätys toimitetaan vuoden 2016 joulukuun ennakonpidätystiedoilla, mutta korotettuna vähintään 25 prosenttiin. Verokertymät nollataan vuodenvaihteessa.

Työttömyyskassa saa pääsääntöisesti suoraan verottajalta uudet ennakonpidätystiedot 1.2.2017 alkaen, joten verottajan kotiin postittamaa palkkaa varten annettua verokorttia ei tarvitse toimittaa työttömyyskassalle. Muutosverokortti palkkaa tai etuutta varten sen sijaan täytyy toimittaa erikseen.

Etuuksien indeksitarkistus

Vuodenvaihteessa etuuksia tarkistetaan indeksillä. Ansiopäivärahan suuruus on sidottu peruspäivärahan suuruuteen, joka indeksitarkistuksen seurauksena laskee 0,85 prosenttia eli 32,40 euroon päivässä. Tästä syystä myös ansiopäivärahan taso laskee ensi vuoden alusta alkaen.

Indeksitarkistus koskee myös kaikkia jo maksussa olevia päivärahoja. Ilman korotettua ansio-osaa maksettavan ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä palkasta riippuen useimmalla noin 4-10 euroa. Lapsikorotukset laskevat enimmillään noin 1,70 euroa kuukaudessa. Korotetun ansio-osan taso laskee vuodenvaihteessa lakimuutoksesta johtuen enemmän.

Koska vuorottelukorvauksen suuruus lasketaan työttömyyspäivärahan suuruuden perusteella, indeksitarkistus vaikuttaa myös siihen.

Ansiopäivärahan maksu vuodenvaihteessa

Vuodenvaihteen arkipyhäpäivät aiheuttavat joitakin muutoksia ansiopäivärahan maksuaikatauluihin. Suosittelemme hakemusten toimittamista sähköisen asioinnin kautta, koska ne ovat kassan käytössä välittömästi lähettämisen jälkeen.

Jatkohakemukset, joissa on neljä kalenteriviikkoa työttömyys- tai lomautusaikaa, maksetaan alla olevan maksuaikataulun mukaisesti. Ensihakemuksiin ja jatkohakemuksiin, joissa on työssäoloaikaa tai muuta selvitystä vaativaa, ei voida vuodenvaihteessa taata tiettyä maksupäivää.

Neljän kalenteriviikon työttömyys- tai lomautusajan jatkohakemusten maksuaikataulu

Hakujakso

Maksupäivä

28.11.-25.12.2016

Jos hakemus saapuu kassalle keskiviikkoon 27.12.2016 klo 16.00 mennessä, päiväraha maksetaan perjantaina 30.12.2016. 28.12.2016 ja sen jälkeen saapuneet hakemukset maksetaan seuraavaan mahdolliseen maksupäivään, aikaisintaan 30.12.2016.

5.12.2016-1.1.2017

Jos hakemus saapuu kassalle tiistaihin 3.1.2017 klo 16.00 mennessä, päiväraha maksetaan torstaina 5.1.2016.

Tämän jälkeen saapuvat hakemukset maksetaan aikaisintaan maanantaina 9.1.2017.

Työttömyysturvaan merkittäviä muutoksia vuoden vaihtuessa

Työttömyysturvaan liittyviin lakeihin tulee vuodenvaihteessa merkittäviä muutoksia. Muutokset koskevat sekä työttömyysturvan maksatusta että TE-toimistojen työvoimapoliittisia käytäntöjä. Muutoksista ansiopäivärahan enimmäiskeston leikkaus ja omavastuuajan piteneminen koskettavat useimpia hakijoita.

Lisäksi myös jo maksussa oleviin etuuksiin vaikuttaa kansaneläkeindeksin leikkaus. Indeksileikkaus vaikuttaa ansiopäivärahan laskennan perusteena olevan perusosan määrään, joka laskee vuoden alusta 32,68 eurosta 32,40 euroon. Ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä palkasta riippuen useimmilla 4-10 euroa.Lapsikorotukset laskevat enimmillään noin 1,70 euroa kuukaudessa.

Korotetun ansio-osan indeksileikkauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön tulot ovat olleet ennen työttömyyttä. Korotetun ansio-osan määrään vaikuttaa lisäksi laskentaprosentteihin tuleva lainmuutos. Jos päivärahan perusteena oleva palkka on ollut 2 500 euroa, päiväraha korotetulla ansio-osalla laskee 54 euroa kuukaudessa.

Lue lisää työttömyysturvan muutoksista täältä.

Työttömyysturvaan muutoksia vuodenvaihteessa

Työttömyysturvaan on vuodenvaihteessa tulossa mittavia muutoksia. Osa hallituksen esittämistä työttömyysturvan tiukennuksista, esimerkiksi ansiopäivärahan keston leikkaus, on jo hyväksytty.

Alle kootut muutokset tulisivat voimaan 1.1.2017. Näiden lisäksi hallituksen suunnitelmissa on lisäuudistuksia, esimerkiksi ns. työttömyysturvan aktiivimalli, joka otettaisiin käyttöön loppuvuodesta 2017. Aktiivimallissa työttömyysturvaan tulisi porrastuksia työnhakijan aktiivisuuden mukaan.

Ansiopäivärahan keston leikkaus
Ansiopäivärahaa voidaan nykyisin maksaa enintään 500 päivän ajalta. Ansio-osan enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää silloin, kun henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria, joten täyden ansiopäivärahan enimmäiskesto on tällä hetkellä 400 tai 500 päivää.

Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaa maksetaan enintään 400 päivän ajalta. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää silloin, kun henkilöllä on enintään kolmen vuoden työhistoria. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet ansiopäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäiväraha enintään 500 päivän ajalta. Valtaosalla enimmäismaksuaika on siis jatkossa 400 päivää. Lakia sovelletaan, kun päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.


Omavastuuajan piteneminen
Työttömyyden alkaessa ja työssäoloehdon täyttyessä uudelleen asetettava omavastuuaika on nykyisin viiden päivän mittainen. Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee seitsemään päivään. Uusi pidempi omavastuuaika otetaan silloin, kun omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Korotusosat
20 vuoden työhistorian perusteella maksetaan nykyisin korkeampaa etuutta ensimmäisen 90 etuuspäivän ajalta. Lakimuutoksen myötä tämä korotusosa poistuisi. Pitkän työhistorian perusteella maksettavaa korotusosaa voidaan maksaa 30.6.2017 saakka. Oikeus korotusosaan voi syntyä vielä, jos työsuhde, jonka perusteella korotusosaa maksetaan, päättyy viimeistään 31.12.2016.

Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan edelleen korotusosaa. Tämän korotusosan taso kuitenkin pienenee. 1 000–3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla korotusosa pienenee 23 %. Korotusosa maksetaan uuden pienemmän määrän mukaisesti 1.1.2017 alkaen.

Lyhyen päätoimisen yritystoiminnan ajalta työttömyysetuutta

Lakimuutoksen myötä enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta maksettaisiin soviteltua päivärahaa, jossa on huomioitu yritystulon vaikutus. Aiemmin soviteltua päivärahaa on voitu maksaa vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta. Päätoiminen yritystoiminta on estänyt päivärahan maksamisen. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, kun lyhyt yritystoiminta on alkanut 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Liikkuvuusavustus

Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahan saajat tulisivat liikkuvuusavustuksen piiriin, aiemmin vastaavaa etuutta, matka-avustusta, on maksettu vain työmarkkinatukea saaville. Ansiopäivärahaa saavat ovat voineet saada harkinnanvaraista muuttokustannusten korvausta.

Ennen työsuhteen alkamista haettava liikkuvuusavustus korvaisi työttömälle matka- tai muuttokustannuksia silloin, kun työmatka päivässä on yhteensä yli kolme tuntia tai osa-aikatyön kohdalla yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustus olisi peruspäivärahan suuruinen ja sitä maksettaisiin työsuhteen kestosta riippuen enintään kahden kuukauden ajan. Työsuhteen olisi aina kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Ansiopäivärahan saajille liikkuvuusavustuksen maksaisi työttömyyskassa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaville Kela. Liikkuvuusavustusta on haettava ennen työsuhteen alkamista ja sitä voidaan vuodenvaihteessa maksaa 1.1.2017 tai sen jälkeen saapuneiden hakemusten perusteella.

Omaehtoiset opinnot

Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää maksettaisi omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskisi opintoja, jotka on aloitettu (ja joiden tukeminen on aloitettu) 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Omaehtoisten opintojen edellytykset väljenisivät hieman ja opintojen enimmäisaika pitenisi 48 kuukauteen silloin, kun kyse on perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.

Palkanalennus tuotannollisista ja taloudellisista syistä ei vaikuttaisi päivärahaan

Lakiin tulee pysyvästi voimaan vuosina 2010–2012 ja 2014–2015 määräaikaisena voimassa ollut säädös, jonka mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuttaisi päivärahan määrään. Lakimuutoksen myötä päiväraha laskettaisiin palkanalennusta edeltävän palkan mukaan.

Palkkatukityö

Nykyisin palkkatukityö kerryttää ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa koko kestollaan. Lakimuutoksen myötä vain 75 % palkkatukityöstä luettaisiin työssäoloehtoon. Täyttääkseen 26 viikon mittaisen työssäoloehdon henkilön olisi siis työskenneltävä palkkatukityössä vähintään 35 viikkoa. Tämä muutos koskisi niitä palkkatukijaksoja, jotka alkavat 1.1.2017 jälkeen.

Työssäoloehto kertyisi kuitenkin jatkossakin täytenä, jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella. Työllistämisvelvoite koskee 58 vuotta täyttäneitä, joiden päivärahan enimmäisaika on tullut täyteen.

Lisäksi palkkatuelle asetettaisiin enimmäismäärä, sen kestoa lyhennettäisiin ja sitä alettaisiin rahoittaa työttömyysmäärärahoista. Edellytyksiä muutettaisiin niin, että palkkatukea voitaisiin käyttää entistä paremmin pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen. Palkkatuen maksaisi jatkossakin TE-toimisto.

Työvoimapoliittisia muutoksia

Lakimuutoksen myötä TE-toimiston olisi järjestettävä työttömälle määräaikaishaastattelu viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ja tämän jälkeen aina kolmen kuukauden välein.

Väliaikaisen, vuosina 2017–2018 voimassa olevan lakimuutoksen myötä henkilö ja työnantaja voisivat rekrytointikokeilulla selvittää, sopiiko henkilö tiettyyn työhön.

Rekrytointikokeilu olisi vapaaehtoinen. Sillä ei olisi vähimmäiskestoa tai -laajuutta ja sen voisi lopettaa ilman seurauksia. Rekrytointikokeilu voisi enimmillään kestää yhden kuukauden.

Rekrytointikokeilun ajalta maksettaisiin työttömyysetuutta, ei kuitenkaan kulukorvausta tai korotettua päivärahaa.

Starttirahan edellytyksiä väljennettäisiin ja sitä alettaisiin rahoittaa työttömyysmäärärahoista. Starttirahan maksaisi jatkossakin TE-toimisto.

Työn vastaanottovelvollisuuden tiukentaminen

Työttömällä ei enää olisi kolmen kuukauden ammattitaitosuoja-ajan jälkeen pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työstä, vaikka työstä maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömänä ollessa maksettu työttömyysetuus.

Jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta, hänelle asetettaisiin 90 päivän korvaukseton määräaika (ns. karenssi) nykyisen 60 päivän korvauksettoman määräajan sijasta. Korvaukseton määräaika alkaisi vasta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä.

Oman auton käyttämistä työmatkoihin edellytettäisiin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Nykyisin edellytetään vain joukkoliikenteen käyttämistä. Oman auton hankkimista ei edellytettäisi.

Työssä olevia ohjattaisiin pysymään työssä poistamalla työttömyysturvalaista mahdollisuus erota työssäkäyntialueen ulkopuolella (80 kilometriä kotoa) olevasta työstä työttömyysetuutta menettämättä, jos kokoaikatyön työmatkoihin kuluu päivässä keskimäärin enintään kolme tuntia.

Työttömät velvoitettaisiin osallistumaan pääsääntöisesti kaikkiin heille tarjottuihin palveluihin, vaikka palvelusta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sen korvaavassa suunnitelmassa.

Katso lisää ministeriöiden tiedotteista:

TEM: Työttömyysturvalla kiinni työelämään ja yrittäjyyteen

TEM: Työn vastaanottamisvelvollisuutta tiukennetaan työttömyysjaksojen lyhentämiseksi

STM: Työttömyysturvalakiin muutoksia

Ansiopäivärahan saajien määrä laskusuunnassa

Työttömyyskassa maksoi lokakuussa ansiopäivärahaa 10 585 jäsenelleen. Tämä on 9,8 prosenttia kassan jäsenistä. Edellisen kerran työttömien osuus oli alle kymmenen prosenttia lokakuussa 2012, jolloin lukema oli myös 9,8 prosenttia. Vuosi 2016 on ollut työttömien määrän ja kassan maksamien etuuksien summan perusteella muutamaa aiempaa vuotta valoisampi.

Metallin aloilla työttömyysetuuden saajien määrä vaihtelee yleensä vuositasolla niin, että vuodenvaihteessa ja alkuvuonna saajien määrä on korkeammalla. Lomautuksia on paljon, ja lomautettujen osuus saajista on joulu-helmikuussa suurempi, parin viime vuoden aikana noin kolmannes kaikista päivärahan saajista. Kesää kohti mennessä saajien määrä kuukaudessa taas pienenee. Kesäkuukausina lomautettuja on vähän, ja päivärahan saajien osuus jäsenistä on tällöin pienimmillään.

Vuosi 2016 on noudattanut tätä edellisvuosien kulkua muuten, mutta vuoden trendinä on ollut helmikuusta alkaen laskeva saajamäärä. Syyskuussa saajia oli kesän jälkeen muutama sata enemmän, mutta lokakuussa saajien määrä oli jo pienin neljään vuoteen. Tämä näkyy myös vuoden 2016 aikana maksettujen työttömyysetuuksien euromäärän kokonaiskertymässä, joka oli lokakuun loppuun mennessä reilu 11 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015. Myös keskimääräinen työttömyysjakson pituus on laskenut viime vuoteen verrattuna 100 päivästä 96 päivään.

Loppuvuoden tilanne näyttää tällä hetkellä työttömyyskassan tiedossa olevien lomautusten ja irtisanomisten osalta olevan myös rauhallinen. Todennäköisesti vuodenvaihdetta kohti työttömien ja lomautettuna olevien määrä kuitenkin lisääntyy, mutta työttömyyspäivärahalla olleiden jäsenten kokonaismäärät jäänevät tänä vuonna viime vuotta pienemmiksi. Koska etuuden saajien määrä alenee, maksettujen päivärahojen määrä tulee olemaan alhaisempi kuin edellisvuonna, jolloin päivärahaa maksettiin noin 230 miljoonaa euroa.

Työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen

Hallituksen työllisyyspaketin esitykset työttömyysturvasta ja kannustinloukuista

Hallitus esittää työllisyyspaketin osana tiukennuksia työttömyysturvaan. Muutokset ovat valmistelussa ja niiden on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Työttömien velvollisuutta ottaa työtä vastaan työttömyysturvan edellytyksenä kiristetään ja omaehtoisen työnhaun raportointia TE-toimistolle lisätään. Hallitus esittää myös työttömyysetuuksien käytön laajentamista työllistymisen edistämiseen.

Vastikkeellisuus lisääntyy

Hallituksen esityksissä korostuu työttömyysetuuden vastikkeellisuus. Työttömyysturvan edellytyksenä työtä on haettava aiempaa tiiviimmin, ja työnhakuun tulee raportointivelvollisuus. Kokoaikatyötä olisi jatkossa otettava vastaan, vaikka palkka työn vastaanottamisesta aiheutuvat kulut huomioiden jäisikin työttömyysturvaa pienemmäksi.

Omaa autoa olisi käytettävä työmatkoihin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Työstä kieltäytymisestä seuraavaa karenssia pidennetään ja työnhakija velvoitetaan osallistumaan kaikkiin hänelle osoitettuihin palveluihin.

Työttömyysturvan käyttöä joustavoitetaan

Valtion rahoittamaa työttömyysturvaa voisi jatkossa käyttää työttömän starttirahaan, palkkatukeen ja liikkuvuusavustukseen.

Starttirahaa voitaisiin myöntää enintään vuodeksi ja se olisi peruspäivärahan suuruinen. Palkkatuki olisi jatkossa enintään 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista ja sitä voitaisiin rahoittaa myös työttömyysturvalla, kun aiemmin rahoitukseen on käytetty vain työllisyysmäärärahoja. Nykyinen matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus muutettaisiin liikkuvuusavustukseksi, johon myös voitaisiin käyttää työttömyysturvaa.

Työnäytepalvelun järjestämistä työttömille työnhakijoille selvitetään myös. Hallituksen esityksen mukaan työnäyte tarkoittaisi lyhytaikaista työskentelyä työnantajalle. Työnäytteeseen osallistumisen vaikutuksesta työttömyysturvaan ei ole vielä tarkempia tietoja.

Hallituksen työllisyyspaketti keskittyy työttömänä olevien kannustamiseen työttömyysturvan ehtoja heikentämällä, kun ongelmana työllistymisessä on niiden työpaikkojen puute, joihin työttömät voisivat työllistyä. Työttömyysturvan käytön joustavoittaminen ja työllistymisen tukeminen työttömyysturvan avulla ovat hyviä avauksia työllisyyttä edistävään suuntaan. Uudistusten tarkemmat yksityiskohdat täsmentyvät vielä, ja niistä tiedotetaan tarkemmin kun ne ovat selvillä.

Hallituksen viime syksynä esittämistä leikkauksista työttömyysturvan kestoon ja määrään löydät lisää tietoa täältä.

Työllisyyspaketista voit lukea lisää Metalliliiton sivuilta.

Päivitys 30.6.2016: Hallitus on antanut eduskunnalle työttömyysturvalain muuttamista koskevan esityksen 29.6.2016. Muutoksilla tavoitellaan 200 miljoonan euron säästöä työttömyysturvamenoissa. Valtioneuvoston tiedote muutosesityksistä.

Työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen

Itsensä työllistäjien työttömyysturvan muutostarpeita selvitetään

Työttömyysturva jakautuu tällä hetkellä palkansaajan ja yrittäjän työttömyysturvaan. Samanaikaisesti voi vakuuttaa vain toisen tulomuodon joko yrittäjän tai palkansaajan työttömyyskassaan. Erilaiset ja vaihtelevat työn tekemisen muodot ja siirtymät palkansaaja- ja yrittäjäaseman välillä ovat nykyisessä työttömyysturvassa hankalia. Epävarmuus työttömyysturvasta ei kannusta eri työn muotojen tekemiseen ja töiden vastaanottamiseen.

Työministeri Jari Lindström on nimennyt selvityshenkilöt, jotka työskentelevät loppuvuoden ajan selvittääkseen itsensä työllistävien työttömyys- ja vakuutusturvan muutostarpeita. Selvittäjiksi on nimetty Akavan johtaja Maria Löfgren ja Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Selvityksen tavoitteena on valmistella muutoksia, joiden avulla itsensä työllistäminen olisi nykyistä helpompaa ja erilaiset työnteon muodot huomioivaa. Lisäksi selvityshenkilöt kartoittavat mahdollisuutta vakuuttaa sekä palkansaajana että yrittäjänä tehtyä työtä samanaikaisesti.

Palkansaajan ja yrittäjän työttömyysturvan yhdistämistä on pohdittu myös SAK:ssa, joka julkaisi kesäkuussa ehdotuksensa työttömyysturvan uudistamiseksi. SAK:n ehdotus vakuutusturvan uudistamiseksi on yhdistelmävakuutus, jossa palkansaajien ja yrittäjien työttömyyskassat voisivat vakuuttaa molempia työtulojen muotoja.

SAK esittää paperissaan myös uudistuksia sovitellun päivärahan maksamiseen ja TE-toimistojen tekemään työvoimapoliittiseen harkintaan. Uudistusten lähtökohta on, että työn vastaanottamisen ja töiden tekemisen eri muodoissaan tulisi olla kannattavaa ja helpompaa.

Työttömyysturvan muutosselvitys

SAK:n Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Työttömyyskassan jäsenyys on nuoren tärkein vakuutus

Moni nuori ei liity ensimmäisten työsuhteidensa aikana työttömyyskassaan, vaikka he voisivat jäsenenä saada ansiopäivärahaa. Jo 18 tunnin työ viikossa puolen vuoden ajan täyttää ansiopäivärahan työssäolovaatimuksen.

Työttömyysvakuutus on nuorille erityisen tärkeä, sillä työttömyyden riski on nuorena korkea. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan työttömyysvakuutuksen ulkopuolelle jäävät useimmin pienituloiset ja epäsäännöllisissä työsuhteissa olevat nuoret. Suurin osa näistä nuorista täyttäisi ansiopäivärahan työssäolovaatimuksen ja voisi näin saada ansiopäivärahaa työttömyyden aikana.

Työttömyyskassaan voi liittyä jo opiskellessa. Tällöin ansiopäivärahan työssäolovaatimus voi kertyä opintojen ohella esimerkiksi kesä- tai osa-aikatöissä. Jos nuori ei valmistuttuaan löydä heti työtä, hän saa kassan jäsenyyden ansiosta ansiopäivärahaa työttömyyden ajalta.

Jos nuori on jo Metallityöväen Liiton opiskelijajäsen, hänen kannattaa heti kesä- tai osa-aikatyön aloittaessaan liittyä varsinaiseksi jäseneksi, jolloin työssäolovaatimus kertyy. Opiskelijajäsenenä työskentely ei kerrytä työssäolovaatimusta. Varsinaisena jäsenenä jäsenmaksun suuruus riippuu työtuloista, sitä maksetaan prosenttiosuutena ansaitusta palkasta. Jäsenmaksuprosentti vuonna 2016 on 1,75.

Ero työttömyyskassan jäsenilleen maksaman ansiopäivärahan ja Kelan muille kuin kassan jäsenille maksaman peruspäivärahan välillä riippuu tuloista seuraavasti:

Työttömyyttä edeltänyt palkka / kk

1000 €

1500 €

2000 €

2500 €

Kassan jäsenen
ansiopäiväraha / kk

816 €

1030 €

1245 €

1460 €

Muille kuin jäsenille maksettu
peruspäiväraha / kk

703 €

703 €

703 €

703 €

Erotus kuukauden
työttömyyden aikana

113 €

327 €

542 €

757 €

Lisätietoa jäseneksi liittymisestä ja linkki sähköiseen liittymislomakkeeseen

TE-toimistojen antamien työtarjousten määrä noussut

TE-toimistot antavat entistä enemmän työtarjouksia työnhakija-asiakkailleen. Vuoden 2014 politiikkamuutoksen myötä työtarjousten määrä on lähes kolminkertaistunut. Työtarjous tarkoittaa TE-toimiston kehotusta hakea avoinna olevaa yksilöityä työpaikkaa.

Työtarjousten myötä myös työtarjouksista kieltäytymisestä johtuvien sanktioiden määrät ovat kasvaneet. Työtarjouksien määrän kasvun lisäksi TE-toimistot seuraavat paikkoihin hakeutumista aiempaa tarkemmin verkkopalvelun avulla. TE-toimisto antaa lausunnon korvauksettomasta määräajasta eli karenssista, ellei työtarjous ole johtanut työn hakemiseen.  

Myös Metallityöväen Työttömyyskassassa karenssilausuntojen määrässä on tapahtunut samansuuntaista muutosta. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 työstä kieltäytymisen perusteella annettavien päätösten määrä on noin kaksinkertaistunut.

Katso lisää TEM:n julkaisusta.

Aiheesta on kirjoittanut myös YLE.