Edellytykset vuorottelukorvauksen myöntämiselle

Jäsenen kokoaikainen työsuhde samaan työnantajaan on täytynyt kestää vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan aloittamista. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo, sekä palkallinen että palkaton, rinnastetaan työssäoloon. Muusta syystä johtunutta palkatonta poissaoloa (esimerkiksi lomautus) voi olla 13 kuukauden aikana enintään 30 kalenteripäivää. Kokoaikatyönä pidetään työtä, jossa työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikatyöstä.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on vähintään 20 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkua. Kaikki eläkettä kartuttava työskentely, myös yrittäjänä toimiminen, luetaan työhistoriaan. Myös työt, jotka henkilö on tehnyt ennen kuin hän on täyttänyt 23 vuotta, voidaan lukea mukaan työhistoriaan. Työntekoon rinnastettavat ajat esim. perhevapaat sekä varusmies- ja siviilipalveluaika kartuttavat myös työhistoriaa. Näitä työntekoon rinnastettavia aikoja voi olla työssäoloajasta enintään neljännes.

EU/ETA-maissa tai Sveitsissä tehty työ otetaan myös huomioon työhistoriaa laskettaessa.

Uudelleen vuorotteluvapaalle lähdettäessä työssäoloa pitää olla viisi vuotta edellisen vapaan päättymisestä. Viiden vuoden työssäoloa ei vaadita, jos aikaisempi vuorotteluvapaa on päättynyt ennen 1.1.2003.

Jos vuorotteluvapaasopimus on tehty ennen 1.1.2016 ja vuorotteluvapaa alkaa ennen 1.4.2016 noudatetaan työhistoriaedellytyksessä vanhan lain mukaista 16 vuoden työhistoriaa. Vanhan lain mukaisen vuorottelukorvauksen hakulomakkeeseen pääset tästä.